maanantai 15. marraskuuta 2010

Menneen viikon kuulumiset

No jopas on arki vienyt mennessään ja vallan blogit jäänyt kirjoittamatta. Edellinen juttu oli siis kirjoitettu aika alavireisessä mielentilassa, mutta sen jälkeen on taas noustu aallon harjalle. Tänään (13.11.) kävin taas pitkästä aikaa lenkillä ja tuli juostua jo täysi tunti, JEI hyvä mä! Ja siinä rantabulevardia pitkin jolkotellessani mietin kuinka nyt on marraskuu ja mä juoksen täällä meren kimallellessa auringon paisteesta, mulla ei ole allergiaoireita, ja kuinka oikeastaan mulla onkin kaikki tosi hyvin ja juoksu kulkee varsin kepeästi. Hmm… tuli aika hyvä olo!

Täällä varsinaisesti ei ole tapahtunut mitään ihmeellistä, pieniä juttuja vain. Esimerkiksi kulunut viikko:
* Maanantaina biitsi-treffit Ninnin kanssa kera kahvien ja illalla oli zumba,
* Tiistaina käytiin katsastamassa Ninnin kaverin asunto( ei ollut hyvä, pysymme edelleen samassa osoitteessa) ja Lassi mieltyi tapaksiin, JA mä olin viettämässä Elinan luona leffa-iltaa ihan yksinäni,
* Keskiviikkona omalla porukalla rannalla ja illalla zumbassa,
* Torstaina käytiin katsastamassa Pacosintupa, jonne Sanni ja Lauri voisivat mennä kerhoon vuoden vaihteessa,
* Perjantaina vaan oltiin ai niin SIIVOSIN ja TISKASIN ainakin 3 tuntia ja
* Nythän on siis lauantai kävin aamulla lenkillä, nyt pojat nukkuu ja Pete lähti Sanni mukanaan opiskelemaan rannalle. Eli mä oon nyt oikeestaan ihan itekseni.
Ei siis mitään mullistavaa, mutta se että mulla on täällä Ystävä, on värittänyt koko paletin ihan uusin värein!

Joo ja pitäähän mun hehkuttaa, että olen nyt ollut jo useamman kerran hierontapöydällä käsittelyssä. Pete on tosi hyvä! Voin aidosti suositella.

Niin ja nyt on lentoliputkin ostettu jouluksi Tukholmaan! :) Heh he.. kyllähän me Suomeenkin tullaan, mutta lennot Stokikseen oli vaan niin halvat, että tilaisuus oli pakko käyttää. Joten loppu etappi varmaankin tapahtuu risteillen.

Tosiaan jos jäitte miettimään tuota asunnon katsomista, niin ollaan täällä mietitty, että voitaisiin vaihtaa toiseen. Tässä varsinaisesti ei ole mitään vikaa, toimivat tilat ja kaikki mitä ollaan hankittu omillamme on maksettu takaisin jne… No perjantaina kävi meidän “huoltomies” katsomassa kuumavesivaraajaa, koska alakerrassa katosta valuu vettä sähkökaappiin… ja kuinka yllättävää se valuu meidän kuumavesivaraajasta! No selvisi siis, miksi meidän pyykkihuoneen lattia lainehtii aika ajoin ja ehkä myös se miksi meillä on niin kosteaa… Ja toivottavasti täällä ei ole hometta, mikä toisaalta selittäisi miksi kaikilla (paitsi mulla) on niin kovat yskät…No tiedä sitä. Mutta joka tapauksessa pidetään silmät ja korvat auki, jos jostain löytyisi kivempi asunto.

Vielä arjen riemuja. Lassi, meijän pikkuvauva, on ruvennut vihdoinkin käyttämään lusikkaa. Ja on ainoa kolmesta joka syö valittamatta ITSE! Lauri ei syö itse, on vaikka koko päivän syömättä, eikä myöskään silloin nuku. Joten olemmekin Peten kanssa päättäneet olla kiinnittämättä asiaan mitään huomiota, kehumme Lassia ja Sannia omatoimisuudesta ja syötämme Laurin. Välillä tämä on tepsinyt ja kaveri on vahingossa syönyt itse, heh he. Tämä juttu ei kylläkään kuulunut riemujen joukkoon. Lassia pitää vielä kehua vessa-asioissa, kun pieni mies on ruvennut ilmoittelemaan milloin kakka on tullut ja ollaan jo kerran ehditty pöntölle isolle hädälle. Voi että oli Lassikko ylpeä! Ja mä kans! Ja sitten Lassi on jättänyt tuttipullon pois unilta.

Sanni oppi tänään tekemään rusetin. Heh ja mä oon laittanut ruokaa! Kummallista, mutta oon tehnyt tosi hyvää kesä- ja kaalikeittoa. Ikinä en Suomessa olis tehnyt moista ruokaa! Ja eilen iltapalaksi kaakaoriisipuuroa, nam oli hyvää!

Että tämmöistä tällä kertaa. Poijaat rupee heräilemään, joten kirjoitukset jää tähän ja seuraavaksi pöperöö pöytään ja sitten rantaan. Voikaahan paksusti, mä koitan vähän vähemmän paksusti ja pianhan me jo nähdäänkin. Adios

P.s. tältä illalta vielä
Ja vihdoinkin muuten uskaltauduin auton rattiin… Ja tänään sitten juutuin katukivetykseen ja arvatkaa kuka vieressä vajosi penkin alle… :) No, pääsin mä siitä Peten avustuksella irti, mutta en kyllä kehdannu katella ympärilleni minkälaisen kaaoksen/ tukkeen sain aikaseksi…

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti