Viikon kuulumiset

Tähän juttuun olen kirjoitellut monena eri päivänä, koska huomasin, että unohdan asioita.

18.10. Maanantai
Yö oli aivan karmea! Pete on ollut melkein koko meidän täällä olo ajan kipeänä, enemmän ja vähemmän. Nyt justiinsa enemmän. Ja Laurihan on tietysti se meidän pöpömagneetti, joka on nyt sitten myös kipeänä. Me kaikki mentiin tosi myöhään nukkumaan, mutta painajainen alkoi noin 02.00, kun Lauri rupesi oikein todenteolla kitisemään… Siitä kuuli, että on tosi kipee ja ajattelin, että pääsen helpommalla, jos nukun lasten kanssa. Pas…n marjat! Se vahti mua koko yön, kokeili kädellään, pyöri kuin väkkärä ja sen hetken kun se oli hiljaa ja paikallaan, mun polvia ja varpaita jomotti, kun olin kippurassa varpaat seinässä… Kun kuuden aikaan luovutin ja menin takasin omaan sänkyyn, ni Pete makasi X-asennossa meidän sängyssä. Siihen kun yritin sopia, ni pelkkä tieto, että toisen polvet osuu kohta iholle, sai mun jäsenet särkemään. Niinpä taas kerran siirryin ja menin sohvalle, jossa sain nukkua vajaat kaksi tuntia. Tällä yöllä piti siis aloittaa uusi päivä! Ennusmerkit siis aivan syvältä. Mutta päivä kääntyi kuin kääntyikin voiton puolelle!

Käytiin postittamassa kavereille kirjeitä, pojat nukku mahtavat unet, joten meille jäi Sannin kanssa aikaa tehdä kynä-tehtäviä ja arvoituksia. Pojat kun heräsi, niin niiden kanssa touhuiltiin ja naurutkin jo irtosi ja sitten mä karkasinkin LENKILLE, jee! Eli päivä pelastettu!

19.10. Tiistai
Voihan aamuherätys! Miten silloin nukuttaakin kaikkein eniten, kun kello on herättämässä, lapsiakin??? Tänään käytiin poistattamassa Sannin kipsi! Voi sitä visan vingutusta, kun ortopedin ja parin röntgenkuvan jälkeen mentiin kassalle L ei kiva! Mutta käsi on luutunut hyvin, mikä on tietysti pääasia. Ja sitten Sanni saa 10x fysioterapiaa, koska käden liikerata on vähentynyt. Eli Sannin käsi kuntoon -säätiöön saa lahjoittaa mittavia lahjoituksia J.

Me oltiin Sannin ja Lassin kanssa tänään illalla ulkona, kun vuorostaan Lauri jäi kotiin kiukuttelemaan. Oli jotenkin liikuttavaa, kun pieni espanjalainen tyttö tuli tekemään Sannin kanssa tuttavuutta. Sannilla oli kaksi leikki leijonaa mukanaan joista se lainasi tytölle toisen. Ja tyttö matki kaiken mitä Sanni teki. Tyttö oli ehkä parivuotias. Harmitti taas itseäni, kun ei osaa puhua espanjaa. Nää ei oikeesti osaa englantia täällä, edes tätä mun tönkkö-simppeli-enkkuu. Tai ehkä se johtuukin vaan siitä J.

20.10. Keskiviikko
Tänään mä olen ollut kerhotäti! Ensitöikseni piirsin Sannille prinsessakuvan ja Laurille lohikäärmeen, joista he värittävät kohdan, kun ruokailu on mennyt hyvin! Meillä nimittäin on aivan kauheat ruokahetket… Kuvat auttoi ja vaikka lounaalla ei väritystä saanut, niin muuten kaikki ruokailut on mennyt (tänään siis) hyvin.

Sitten me ollaan muovailtu ja touhuiltu muuta mukavaa… Ihan jees aamupäivä. Kaikki muut paitsi mä ovat aikamoisessa yskässä, joten oltiin tänään vaan kotona.

Dodii ja sitten se hauskin juttu. Mä kävin zumbaamassa! Mun lisäksi siellä oli kolme espanjatarta ja pari tanssiopiston poikaa. Meitä ohjasi kaksi naista, joista toinen oli asunut Suomessa 10 vuotta. Kivaahan se oli ja korsettia kuumotteli vielä pitkään tunnin loputtua! Jei… Hauskaa oli taas veivata ja vatkata. Ja yllätyksekseni huomasin,  että pysyin tosi hyvin mukana vaikka ohjeet tulikin espanjaksi. Tanssihan on kansainvälinen kieli, eiks niin J Kauheinta siellä oli katsoa itseään peilistä, olin kuin keltaiseen paitaan pukeutunut lumiukko. Onneksi ne kolme muuta oli muakin isompia. Vielä plussana siinä on hinta; 25 €/kk 2krt viikossa. Kyllä ny Mutchos Fatchos saa kyytiä!

21.10. Torstai ja 22.10. Perjantai

Eilen me käytiin taas Ikeassa. Ah, niin ihanan tuttua ja turvallista. Mutta se mikä tästä kerrasta teki merkittävän, niin meijän Sanni ja Lauri olivat yhdessä leikkipaikassa ihan kahestaan! Ja Sanni oli löytänyt jonkun espanjalaisen tytön, jonka kanssa oli leikkinyt. Ja Late aloitti sitten leikkipaikka”uransa” Espanjassa J. Ostettiin sieltä automatto, joka on ollut nyt kaksi päivää tosi kovassa käytössä kaikilla kolmella. Oli siis hyvä ostos, toimii myös lämmittimenä, kun täällä on tosi kylmät lattiat, kiviset.

Tänään me käytiin hakemassa meille espanjalaiset puhelinliittymät. Laitan vaikka facebook-sivuille meijän numerot. Niihin saa sit soitella, mut on teille suomesta soittaville vähän kalliimpi, sorgen!

Meillä kävi myös Peten koulukaveri Mira leikkaamassa meijän kaikkien tukat. Lassi oli ensimmäinen ja oli niin liikkis kun istui syöttötuolissaan musta kaapu päällään. Se oli ihan uni valmis, mutta nautti niin kun kammattiin ja leikattiin. Ja tietysti otin ekat kiehkurat vauvakirjaan talteen. Sannilta, multa ja Laurilta siistittiin vaan, mutta Peten tukka leikattiin kunnolla lyhyemmäksi. Tuli hyvä!

Huomenna on sitten ne kauan odotetut 5vee synttärit. Meille on tulossa pari Peten koulukaveria viettämään juhlia ja tuomaan juhlan tuntua… täytyyhän juhlissa olla vieraita! No lapsia ei tule, mutta ohjelmaa on! Mua ihan jännittää, kun tiedän miten tohkeissaan Sanni on kaikista arvoitustehtävistä. Mä suunnittelin sellaisen radan, jossa saa aina vihjeen seuraavalle rastille. Ja lopussa on palkinto… Sanniin tää uppoaa kuin häkä, mä tiiän! Mutta siitä mä kerron huomenna lisää! 

23.10 ja 24.10 viikonloppu
Lauantai oli tietysti sähköä täynnä! Sanni oli heti aamusta tietysti innoissaan, kun olin tehnyt onnittelu “julisteen” seinälle: ONNEA SANNI 5v. Käytiin aamupäivästä hakemassa ammin ja Maijan lähettämät paketit postista, jotka oli todella kivat yllätykset, kiitos! Ja sitten odoteltiin vieraita… Valitettavasti ei saatu kuin yksi vieras, mutta sitäkin mieluisampi. Elina tuli prinsessa synttäreille! Onginnat ja arvoitusrata olivat tietysti parasta. Vaikka ne omalla porukalla toteutettiinkin. Sanni jatkoi arvoitusleikkiä Laurin kanssa ja toivoi, että huomennakin olisi sellainen. Ehkä mun pitää tsempata taas joku päivä J.

Tänään kävin taas aamusta lenkillä, kun tuli eilen ahmittua kakkua (oli muuten iso ja hyvä suklaakakku, jossa oli sellaista valkoista kreemiä sisällä ja maksoi 9,90€) ja sipsei jne… Mutta oli vaan niin tahmeeta meno, jaksoin kyllä juosta, mutta joka paikkaa kolotti. Kun tulin kotiin, kävin suihkussa, söin ja menin nukkumaan! Ja päivä alkoi uudelleen joskus puoli neljän aikaan, ihana aamu! Tehtiin sitten vuoron vaihto Peten kanssa ja laitettiin lasten kanssa kämppä taas kuosiin, lelut paikoilleen, pyykit koneeseen ja taas aivan törkeä tiskivuori pesuun. Perhana mulla on ikävä astianpesukonetta! Yheltä aterialta tulee aivan liikaa tiskiä, mulle! Tuntuu ettei muuta kotitöitä kerkeä tekemään, kun TISKAAMAAN v****u!

No illalla me lähettiin laivapuistoon purkamaan vielä viimeiset energianrippeet. Siellä olikin jokin tapahtuma ja pelle/taikuri esiintymässä. Se oli ainakin 7-kymppinen vanha papparainen, joka tasapainoili yhden kätensä päällä ja nauratti lapsia. Oli kyllä ikäisekseen sutjakas ukko.

Ja ah, nyt on talo hiljentynyt. Kaikki kolme kullanmurua on onnellisesti unessa. Ai niin, pakko vielä hehkuttaa viime yötä: KUKAAN EI HERÄNNYT YÖLLÄ!!!!! Jippijaijee, en edes muista milloin viimeksi kukaan ei olisi herättänyt mua yöllä! Toivottavasti tää ei koitunut mun kohtaloksi… Ei, kakki nukkuu ensi yönäkin.

Laittakaahan itestännekin kuulumisia! Mä en tiiä teistä mitään! Halit!